Suomessa asfaltoituja kulkuväyliä on luokkaa 50 000 kilometriä. Ja rautatietä noin 6000 kilometriä. Eli ajoteitä on suhteessa Suomessa todella paljon. Mutta miks asfalttitiet on niin surkeassa kunnossa ja niihin ei millään löydy korjausrahaa riittävästi?
Okei, asfalttiteitä kuluttaa ilmasto, routa ja nastarenkaat. Näin ainakin lukee monista julkaisuista. Joka vuosi saadaan lukea, että routa aiheutti sitä ja routa aiheutti tätä.
Mutta jos asfaltista lohkeaa isoja paloja tai asfalttiin tulee mittavat urat niin niistäkin otsikoidaan, että routa ja routa. Mitä routa on? Jäätynyttä vettä. Tietyt maalajit imevät kapillaariesti kosteutta, joka sitten pakkasella jäätyy ja maa-aines laajenee veden kanssa.
Roudan vaikutukset voidaan eliminoida. Rakennusten perustuksien mitoituksessa otetaan aina huomioon routa ja roudan syvyys. Sehän vaihtelee mitoituksessa riippuen missä päin Suomea rakennus rakennetaan. Rakentamiseen ja routaeristykseen on määräykset sekä hyvät ohjeistukset.
Mutta entä katuverkko? Jos löydätte liikenneväylien routaeristykseen määräykset niin laittakaa mulle. Kunnilla ja kaupungeilla on vaikka mitä ohjeita ja viittauksia tie- ja vesirakennushallituksen ja ties mihin opuksiin. Paras on Helsingin kaupungin oma teettämä katujen mitoituksen suunnitteluohje kaduista ja liikenneväylistä (05/2014). Löytyy sitten vaikka mitä liittyen katuihin ja väyliin. Sanallakaan ei missään katujen perustamisesta puhumattakaan, että otettaisiin huomioon routa. Katujen mitoitukseen ja rakentamiseen löytyy miljoona sivua mitoitusohjeita. Otetaan huomioon liikennevalot, kaltevuudet, ojat, penkereet, siltarummut, sillat, ajonopeudet, tunnelit jne jne loputon ohjeistus.
Miltäs kuullostaisi, jos ostaisit uuden omakotitalon. Vuoden parin päästä lattia ja seinät halkeaisi. Aloittaisit selvityksen kuka rakennutti talon ja miten on mahdollista, että talo nitkahti. Vastaus tulisi, että voi voi, sun talon hajotti routa ja sille ei nyt oikeen voi mitään. Näinhän meille kerrotaan joka tuutista, että tiet on niin huonossa kunnossa, kun meillä on toi routa. Eihän rakennuskaan painu eikä vesikatto tai piippu väänny tai halkeile jos routa ja oikea rakennustapa otetaan huomioon. Mikä siinä on, että rakennuksiin löytyy tosiaan määräykset ja kun esim. perustukset talolle on tehty, pidetään viraomaistarkastus.
Miksi määräykset ei toimi teiden rakentamisessa? Vai toimiiko.
Miksi katuja ja liikenneväyliä ei rakenneta siten, että otetaan routa oikeasti kunnolla huomioon. Maa-aines kantavaan ja jakavaan kerrokseen oikein. Väylien vierusten rakentamien samoin, ettei routa pääse väylien rakenteisiin. Ja entä pinta-asfaltit? Siinä taitaa olla ison syy. Routa tekee niihinkin halkeamia, monttuja ja asfaltin paloja irtoaa. Ja urat pistetään usein roudan piikkiin. Höpö höpö. Meillä ajetaan nastoilla lokakuusta maaliskuuhun. Ja jotta asfaltti kestää nastojen kulutuksen, pitää asfaltin koostumuksessa olla isompaa kiveä. Ja kun on isompaa raekokoa niin vesi pääsee kiviaineksen väleihin. Ja sitä sitten sanotaan routavaurioksi, kun irotaa palasia asfaltista. Ja asfaltista irtoaa hemmetisti pölyä ja se kuluu nopeasti uralle. Ja tätä hienohiukkaista pölyä mitä periaatteessa et edes aina näe sitä me nieleskellään talvi ja kevättä kohden ajetaankin ”pölysumussa”.
Onko mitää järkeä koko hommassa? Miks ajetaan nastarenkailla? Itse olen vetänyt kitkoilla viimeiset parikymmentä vuotta ilman mitään onglemaa. Ja ainakin täällä pääkaupunkiseudulla Kehä III sisäpuolella kaikki pääväylät suolataan jo aamuyöstä alkaen. Eli tehdään väkisin meidän talvikeleistä kesäkeliä. Ja sit ajetaan nastoilla suolatuilla kaduilla.
Mutta miks asfalttitiet on niin surkeassa kunnossa ja niihin ei millään löydy korjausrahaa riittävästi? Tätä alussa kysysin. Ja vastaus taitaa nastarenkaissa. Ja jos koko liikenneväylä pintakerroksiin saakka ja vierustoineen rakennetaan oikein ja otetaan routaeristys huomioon, eihän väylien pitäisi painua eikä asfaltin irrota eikä halkeilla? Mutta meillä asfalttipinta tehdäänkin nastarenkaiden ehdoilla. Isompaa raekokoa, jotta asfaltti kestää. Mutta samalla kosteus pääseee helpommin rakenteeseen ja siinä sitä ollaan. Samoin nastarenkaat syö asfalttia sikana sekä auton rengas kuluu. Keväisin ajellaankin sitten hirveessä pölyssä ja kaikki valittaa huonosta ilmanlaadusta.
Jos ajettaisiin kitarenkailla voitasiin käyttää bitumipitosempaa ja pienempää raekokoa asfaltissa. Ilman laatu olisi huimasti parempaa ja asfaltti kestäisi ihan eri lailla sekä liikenteen melu pienenisi huomattavasti. Mutta. Sitten on vielä tää Kehä III sisäpuolinen täys suolaus vimma. Mitä jos suolattaisiin vain pahimmat risteykset ja ehkä mäet. Sama koskee järjetöntä hiekoitusvimmaa.
Itse asiassa eilen maanantaina oli kuiva keli lähes koko päivän. Ja saman tien huomasi kun ajeli niin karmea pöly irtosi kaduita. Ja ollaan marraskuussa. Ei mitään järkee. Ympäristöihmiset, jotka kiipee puuhun kettinkien kanssa heti, jos johonkin päin ollaan järjestämässä vaikka moottoriajotapahtumia, ovat hiiren hiljaa. Muistatteko, kun Helsingissä oli DTM-ajot? Karmea valitus, että tapahtuma saastuttaa ilmastoa. Ja media rummutti samasta aiheesta. Tai muutama vuosi sitten F1-auto ajeli rautatieaseman lähellä liikekorttelia ympäri. Nämä aktivistit sai aikaan sen, että korttelin ympräri ei saanut ajaa toivottua oliko sen nyt 10 kierrosta vaan se laskettiin 5 kierrokseen. Meteliä ja saastetta asukkaille. Kenelle asukkaille?
Nyt Sörnäisissä ja sen liepeillä seisoo tuhannet kuorma-auot, pakettiautot, henkilöautot, bussit jne. aamusta iltaan. Liikenne siirretty pääosin Hämeentieltä pois. Eikä saastuta sitten yhtään??? Pakko laittaa tähänkin (taas), että olisi se varmasti ilmastolle ”todella paha juttu”, jos raskas liikenne ja huoltoliikenne ajaisi Kulosaaren sillan jälkeen tunneliin ja sieltä tunneleissa logistiikkaa tarvitseviin kohteisiin ja esim. Jätkäsaareen. Sekä liikenne idästä länteen Helsingin ali. Näinhän Sinnemäki &kumppanit perusteli, että ei mitään tunnelia; ilmalaatu kärsii ja liikennemäärät nousee. Ihan järjenvastaista logiikkaa.
Joten, nautitaan jatkossakin perkeleen moisesta kevätpölystä (nyt jo talvipölystä) ja ajellaan keskustassa 10km/h aamusta iltaan tekoruuhkassa nastoilla. Suditellaan nastoilla oikeen kunnolla suolahiekkamössössä.