Helsinkiin kaikkiin uusiin suojateihin koroke/korotus.

Koko keskustan alue ja vähän laajempikin alue tullaan saattamaan max. 30km/h.

Parannetaan kävelijöiden turvallisuutta. Se on tietenkin hyvä asia se.

Mutta vauhdin alentaminen ja hirveä määrä korotettuja suojateitä ei poista onnettomuuksia niin kauan, kuin ihmiset kävelevät ns. laput silmillä. Kävellään suojatielle katsomatta mihinkään muualle kuin puhelimeen tai suoraan eteenpäin. Ja pilkkopimeässä ja sateessa ilman mitään heijastinta. Sama koskee fillareita. Nämä tilanteet johtuvat sitten autoilijoista????

Helsingissä peruskorjattiin keskustassa kohde tänä vuonna. Kohde on merenpinnasta noin 7m 80cm. Harmi vain, koska oikea korko pitäisi olla luokkaa 7m 65cm.

Pistän huomenna vastauksen videon kera.

Helsingin kaupunki uusi sporakiskoja Mannerheimintiellä Bulevardin ja Kaivokadun välillä tänä vuonna. Jos ajat Pohjois-Espaa ja ylität Mannerheimintien Lönkan suuntaan niin tuossa videolla ajan 20km/h sporakiskojen yli.

Miten kiskot rakennettiin katutasosta 10-15cm ylemmäks? Kokeilkaapa ajaa siitä vaikka 30km/h. Ennen Helsingissä oli eri kaupungnosissa omat katumestarit, jotka vahtivat ku haukka katutöitä. Tarkistivat töiden jälkeen joka ainoat nupukivet, kanttikivet ja asfalttireunojen suoruudet. Nyt toi manskun kiskotyön loppujälki on kamala. Ennen ku tuo kiskotyö valmistu tänä vuonna, niin tuosta kun ajoi, ei edes oikeen huomannut, että ylitti sporakiskot.

Ja näitähän riittää, kuten moni varmaan tietää. Kokeilkaapa ajella vaikka Mariankadun ja Aleksin risteyksestä. Joku kävi kiinnittämässä/parsimassa ensiavuksi pari viikoa sitten irronneet katukivet mutta risteys on irvikuva hyvästä työnjäljestä.  

Suomessa asfaltoituja kulkuväyliä on luokkaa 50 000 kilometriä. Ja rautatietä noin 6000 kilometriä. Eli ajoteitä on suhteessa Suomessa todella paljon. Mutta miks asfalttitiet on niin surkeassa kunnossa ja niihin ei millään löydy korjausrahaa riittävästi?

Okei, asfalttiteitä kuluttaa ilmasto, routa ja nastarenkaat. Näin ainakin lukee monista julkaisuista. Joka vuosi saadaan lukea, että routa aiheutti sitä ja routa aiheutti tätä.

Mutta jos asfaltista lohkeaa isoja paloja tai asfalttiin tulee mittavat urat niin niistäkin otsikoidaan, että routa ja routa. Mitä routa on? Jäätynyttä vettä. Tietyt maalajit imevät kapillaariesti kosteutta, joka sitten pakkasella jäätyy ja maa-aines laajenee veden kanssa.

Roudan vaikutukset voidaan eliminoida. Rakennusten perustuksien mitoituksessa otetaan aina huomioon routa ja roudan syvyys. Sehän vaihtelee mitoituksessa riippuen missä päin Suomea rakennus rakennetaan. Rakentamiseen ja routaeristykseen on määräykset sekä hyvät ohjeistukset.

Mutta entä katuverkko?  Jos löydätte liikenneväylien routaeristykseen määräykset niin laittakaa mulle. Kunnilla ja kaupungeilla on vaikka mitä ohjeita ja viittauksia tie- ja vesirakennushallituksen ja ties mihin opuksiin.  Paras on Helsingin kaupungin oma teettämä katujen mitoituksen suunnitteluohje kaduista ja liikenneväylistä (05/2014). Löytyy sitten vaikka mitä liittyen katuihin ja väyliin. Sanallakaan ei missään katujen perustamisesta puhumattakaan, että otettaisiin huomioon routa. Katujen mitoitukseen ja rakentamiseen löytyy miljoona sivua mitoitusohjeita. Otetaan huomioon liikennevalot, kaltevuudet, ojat, penkereet, siltarummut, sillat, ajonopeudet, tunnelit jne jne loputon ohjeistus.

Miltäs kuullostaisi, jos ostaisit uuden omakotitalon. Vuoden parin päästä lattia ja seinät halkeaisi. Aloittaisit selvityksen kuka rakennutti talon ja miten on mahdollista, että talo nitkahti. Vastaus tulisi, että voi voi, sun talon hajotti routa ja sille ei nyt oikeen voi mitään. Näinhän meille kerrotaan joka tuutista, että tiet on niin huonossa kunnossa, kun meillä on toi routa. Eihän rakennuskaan painu eikä vesikatto tai piippu väänny tai halkeile jos routa ja oikea rakennustapa otetaan huomioon. Mikä siinä on, että rakennuksiin löytyy tosiaan määräykset ja kun esim. perustukset talolle on tehty, pidetään viraomaistarkastus.

Miksi määräykset ei toimi teiden rakentamisessa? Vai toimiiko.

Miksi katuja ja liikenneväyliä ei rakenneta siten, että otetaan routa oikeasti kunnolla huomioon. Maa-aines kantavaan ja jakavaan kerrokseen oikein. Väylien vierusten rakentamien samoin, ettei routa pääse väylien rakenteisiin. Ja entä pinta-asfaltit? Siinä taitaa olla ison syy. Routa tekee niihinkin halkeamia, monttuja ja asfaltin paloja irtoaa. Ja urat pistetään usein roudan piikkiin. Höpö höpö. Meillä ajetaan nastoilla lokakuusta maaliskuuhun. Ja jotta asfaltti kestää nastojen kulutuksen, pitää asfaltin koostumuksessa olla isompaa kiveä. Ja kun on isompaa raekokoa niin vesi pääsee kiviaineksen väleihin. Ja sitä sitten sanotaan routavaurioksi, kun irotaa palasia asfaltista.  Ja asfaltista irtoaa hemmetisti pölyä ja se kuluu nopeasti uralle. Ja tätä hienohiukkaista pölyä mitä periaatteessa et edes aina näe sitä me nieleskellään talvi ja kevättä kohden ajetaankin ”pölysumussa”.

Onko mitää järkeä koko hommassa? Miks ajetaan nastarenkailla? Itse olen vetänyt kitkoilla viimeiset  parikymmentä vuotta ilman mitään onglemaa. Ja ainakin täällä pääkaupunkiseudulla Kehä III sisäpuolella kaikki pääväylät suolataan jo aamuyöstä alkaen. Eli tehdään väkisin meidän talvikeleistä kesäkeliä. Ja sit ajetaan nastoilla suolatuilla kaduilla.

Mutta miks asfalttitiet on niin surkeassa kunnossa ja niihin ei millään löydy korjausrahaa riittävästi? Tätä alussa kysysin. Ja vastaus taitaa nastarenkaissa. Ja jos koko liikenneväylä pintakerroksiin saakka ja  vierustoineen rakennetaan oikein ja otetaan routaeristys huomioon, eihän väylien pitäisi painua eikä asfaltin irrota eikä halkeilla?  Mutta meillä asfalttipinta tehdäänkin nastarenkaiden ehdoilla. Isompaa raekokoa, jotta asfaltti kestää. Mutta samalla kosteus pääseee helpommin rakenteeseen ja siinä sitä ollaan. Samoin nastarenkaat syö asfalttia sikana sekä auton rengas kuluu. Keväisin ajellaankin sitten hirveessä pölyssä ja kaikki valittaa huonosta ilmanlaadusta.

Jos ajettaisiin kitarenkailla voitasiin käyttää bitumipitosempaa ja pienempää raekokoa asfaltissa. Ilman laatu olisi huimasti parempaa ja asfaltti kestäisi ihan eri lailla sekä liikenteen melu pienenisi huomattavasti. Mutta. Sitten on vielä tää Kehä III sisäpuolinen täys suolaus vimma. Mitä jos suolattaisiin vain pahimmat risteykset ja ehkä mäet. Sama koskee järjetöntä hiekoitusvimmaa.

Itse asiassa eilen maanantaina oli kuiva keli lähes koko päivän. Ja saman tien huomasi kun ajeli niin karmea pöly irtosi kaduita. Ja ollaan marraskuussa. Ei mitään järkee. Ympäristöihmiset, jotka kiipee puuhun kettinkien kanssa heti, jos johonkin päin ollaan järjestämässä vaikka moottoriajotapahtumia, ovat hiiren hiljaa.  Muistatteko, kun Helsingissä oli DTM-ajot? Karmea valitus, että tapahtuma saastuttaa ilmastoa. Ja media rummutti samasta aiheesta. Tai muutama vuosi sitten F1-auto ajeli rautatieaseman lähellä liikekorttelia ympäri. Nämä aktivistit sai aikaan sen, että korttelin ympräri ei saanut ajaa toivottua oliko sen nyt 10 kierrosta vaan se laskettiin 5 kierrokseen. Meteliä ja saastetta asukkaille.  Kenelle asukkaille?

Nyt Sörnäisissä ja sen liepeillä seisoo tuhannet kuorma-auot, pakettiautot, henkilöautot, bussit jne. aamusta iltaan. Liikenne siirretty pääosin Hämeentieltä pois. Eikä saastuta sitten yhtään??? Pakko laittaa  tähänkin (taas), että olisi se varmasti ilmastolle ”todella paha juttu”, jos raskas liikenne ja huoltoliikenne ajaisi Kulosaaren sillan jälkeen tunneliin ja sieltä tunneleissa logistiikkaa tarvitseviin kohteisiin ja esim. Jätkäsaareen. Sekä liikenne idästä länteen Helsingin ali. Näinhän Sinnemäki &kumppanit perusteli, että ei mitään tunnelia; ilmalaatu kärsii ja liikennemäärät nousee. Ihan järjenvastaista logiikkaa.

Joten, nautitaan jatkossakin perkeleen moisesta kevätpölystä (nyt jo talvipölystä) ja ajellaan keskustassa 10km/h aamusta iltaan tekoruuhkassa nastoilla. Suditellaan nastoilla oikeen kunnolla suolahiekkamössössä.

Helsingissä Kaisaniemen puistosta Kansalaistorille ratapihan ali rakennetaan uusi tunneli pyöräilijöille. Tämä hanke päätettiin toteuttaa 2019. Hintalappu 23 miljoonaa euroa. Huvittavinta on, että Sinnemäki ja kumppanit sanoivat jo vuonna 2018, että alukuperäinen kustannusarvio 26 miljoonaa euroa tippui tuohon 23 miljoonaan, koska pyöräparkkia ei kannata rakentaa.

Ja mitens kävi? Nyt rakennetaankin pyöräparkki. Hinta-arvio on 4,5 miljoonaa.

Pyörätunnelilla saadaan kuulemma pyörämatkaa lyhennettyä 600m, jos ajaa idästä länteen päin tai toisin päin. Ja parannetaan turvallisuutta, ettei jalankulkijat ja fillaristit törmäile. Laskeskelin tuossa päissäni, että olen fillaroinut pääkaupunkiseudulla noin 200-250 tuhatta kilometriä. Ikinä ei oo ollu mitään ongelmia fillaroida Helsingissä. Varsinkin tänä päivänä fillaritiet on nykyään hyvät ja kattavat.

Nyt uutta suunniteltua pyörätunnelia tulevat käyttämään  kuitenkin myös jalankulkijat. Ja vieressä menee erittäin leveä kävelytunneli jo valmiina. Mutta sitä ei missään nimessä voinut remontoida fillarikäyttöön? Eli jakaa tunneli kävelijöille ja fillaristeille. Sekä molempien sisäänmenot olisi pitänyt uusia eli rakentaa luiskat. Päättäjien mukaan se olisi liian kallista??? Paljonkohan olisi em. remppa maksanut? Murto-osan nyt viereen rakennettavasta tunnelista. Itselläni ei ole mitään pyöräilyä vastaan mutta tätä tunneliprojektia en ymmärrä. Ja sitten järkyttävän kallis pyöräparkki (ideana hyvä) ja melkein pahimpaan mahdolliseen paikkaan ajatellen rakennuskustannuksia. Rataosuuksien alle. Siellähän ei ole kuin ”vähän” tekniikkaa, puupaaluja, muita tunneleita…..

Muita tarkeämpiä ja kiireellisimpiä rahareikiä käyttää n. 30 miljoonaa  ei näköjään ole…..

Kaikkihan tietää Jätkäsaaren nykyisen tilanteen. Vanhat satama- ja liikerakennukset lähteneet ja iso osa laivaliikenteestä siirtynyt Vuosaareen. Aluetta rakennataan kovaa vauhtia. Taitaa olla jo nyt yli 10000 asukasta. Tulevaisuudessa Jätkäsaareen kaavailtu yli 20 000 asukasta.

Eli ensin kaikki maantasalle, meret täytetään maalla uudelle rakennuskannalle. Ja rakennuksia tietenkin niin tiheään kuin määräykset sallii.

Jätkäsaarta kun aloitettiin suunnittelemaan ja kaavoittamaan vihreät ajoi linjaa, että Jätkäsaari tulee saada autottomaksi asuinalueeksi!!!. Ja miltäs nyt tässä vaiheessa näyttää? Koko ajan rakennetaan lisää ja Jätkäsaari ympäristöineen on kammottava liikennesumppu.

Mitä vihreät tekevät nyt? Ei tullut Jätkäsaaresta autotonta. Mutta eipä he siitä paljoa nostaneet meteliä. Mutta nyt nostavat, kun liikenne seisoo! Pitäisi kuulemma suunnitella uudelleen liikenteelle ramppeja ja uusia katuja, jotta massiivinen liikennemäärä nyt ja jatkossa pystyttäisiin hoitamaan. Esitetään niin viisasta että. Jätkäsaareen suunnitteilla isoja parkkihalleja, koska millään ei saaada kadunvarsille mahtumaan tarvittavaa autopysäköintimäärää. Kuka autohallit omistaa? No Helsingin kaupunki. Parkkimaksut siis välittyvät kaupungin hallinoiman jonkun yrityksen nimissä kaupungille. Miten se näin meni vihreät????

Ja sitten Malmin lentokenttä. Vihreät ajoi homman päätöksissä siihen malliin, että lentokenttäalue rakennetaan 25000 ihmiselle asuinalueeksi ja tuhotaan hieno viheralue ja kulttuurihistoriallisesti arvokas lentokenttä. Entä liikennejärjestelyt? Tulee menemään ihan saman lailla kuten Jätkäsaaressa. Liikenne seisoo ja sitten aloitetaan uudet suunnitelmat. Ja haukutaan vanhat suunnitelmat ja kaavoitus.

Mukavaa puoluepolitiikkaa, kun antaa mennä kymmenen-viisitoista vuotta, niin periaatteet unohtuvat/muuttuvat.

Ai niin, vihreät kumosivat tämän surullisen kuuluisan keskustatunnelin. Sehän olisi mm. johtanut Jätkäsaareen ja satamaan. Raskasliikenne, huoltoliikenne ja muu liikenne olisi kulkenut maan alla. Ei kelvannut, koska liian kallis ja liikennemäärät olisivat lisääntyneet.  Mutta olisiko nimi pitänyt olla vihertunneli? Läpi olis menny. Nythän uudet sillat, rampit, kiertoliittymät, liikennevalot, kadut ei maksa juuri mitään. Ja liikenne vissiin vähenee, ruuhkat poistuu ja ilmanpäästötkin vähenee silmissä.

Eli yhteistä löytyy Jätkäsaaresta ja Malmin lentokentästä. Perseelleen menee/meni suunnitelmat. Alueiden päätökset hyväksyi enemmistöllä Helsingin kaupungin valtuustossa vihreät ja sdp.